torstai 24. heinäkuuta 2014

Leijonan retki Hankoon ja Bengtskärin majakalle

Tämän kesän kesähitissa Kasmir laulaa: Hankoon, Helsinkiä pakoon soudan Hankoon. Lippu mastoon, joo mä oon sun Jacques Cousteau.
 
Leijonalla ei ole punaista pipoa, eikä se matkaa soutuveneellä. Mutta sekin lähtee helteistä Helsinkiä pakoon Hankoon
 
Tervetuloa mukaan! 
 
Ihan ensin Leijona vie reppunsa majapaikkaan. Leijona majoittuu puuhuvilaan - kuten Hangossa kuuluu. Leijonan yöpaikka on Pensionat Tellina. Loistava sijainti Appelgrenintien alussa.


Hanko on Helkaman kaupunki. Leijona törmää heti Helkaman 100-vuotisjuhlavuoden patsaaseen. Helkama-pyöriä, erityisesti Jopoja, on Hangossa kaikkialla. Leijona on kuitenkin jättänyt oman Helkamansa kotiin ja liikkuu kaupungissa kävellen. Mihinkään ei ole liian pitkä matka.

Leijona suuntaa Itäsatamaan. Se on Suomen suurin vierasvenesatama mutta myös Hankoon tulevien matkailijoiden "Bulevardi". Punaisissa ranta-aitoissa toimii ravintoloita.

Ennen kuin Leijona menee syömään myöhäistä lounasta, se katselee Itäsataman pieniä myyntikojuja. Wow, se tuumaa. Joku on tullut kaupunkiin vallan veikeällä menopelillä.

Leijona itse suosii tietenkin tätä automerkkiä, jonka keulaa somistaa leijonan kuva.

Ja sitten syömään. Helteellä Leijonan tekee mieli pitsaa. Ja paljon vettä. Classic Pizzan varjossa olevat pöydät ovat täynnä, joten Leijona syö paahtavan auringon alla. Vettä siis kuluu.


Niin kuuma ei ole, ettei Leijona suuntaisi Hangon vesitorniin. Kirkkomäellä olevasta näköalatornista on upea näköala. Torni kohoaa 65 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Ja ei hätää, torniin on hissi. Ei siis tarvitse kiivetä.

Vesitornista näkyy merelle ja myös Hangon kirkko. Kannatti tulla.

Tornista näkyy myös osa Hangon upeista huviloista. Leijona olisi halunnut kuvata näitä ihan loputtomiin. Ihania pikkuruutuisia ikkunoita, torneja ja puutarhoja.

Keltainen huvila on myös Leijonan mieleen - tai no - kaikki ne ovat.

Hankoon perustettiin kylpylaitos vuonna 1879. Viime vuosisadan alkupuolella Hanko oli vilkas kylpyläkaupunki ja kaupunkiin rakennettiin huviloita eli villoja ja täysihoitoloita rikkaille venäläisille, joita saapui kesänviettoon junilla ja laivoilla. Nykyään ne palvelevat Leijonan kaltaisia matkaajia ja moni niistä on koteina yhdelle tai useammalle perheelle.


Tämä on yksi Hangon tunnetuimmista paikoista, Kylpyläpuistossa sijaisteva Hangon Casino.

Tämä on tyypillinen kuva Hangosta. Uimakopit ovat Hangon tunnus. Meri ympäröi Hankoa kolmesta ilmansuunnasta ja uimarantoja on useita. Plagen on lapsiperheiden suosima karuselliranta. Ranta on todella matala. Aikuinen joutuu kävelemään todella kauas, että polvet eivät osu pohjaan.

Plagen-rannalla on kymmenen uimakoppia. Klassiset vaatteidenvaihtohuoneen ovat olleet käytössä Hangon rannoilla 1900-luvun alusta. Kylpylän hoitoihin kuuluivat myös aurinkokylvyt. Talvisodan jälkeen kylpylätoimintaa ei jatkettu Hangossa. Tänä päivänä meri on kaupungin ainoa kylpylä. Tämä sopii hyvin Leijonalle. Se pukee uimahousut jalkaansa ja pulahtaa veteen. Helteellä merivesi on oikein lämmintä.
 
Leijona pohtii, että se voisi mennä juomaan kupillisen teetä. Olisikohan jossakin huvilassa vielä kahvila avoinna. Leijona kysyy paikalliselta tietä ja se ohjataan kohti Neljän tuulen tupaa. "Kävelet vaan niin pitkälle kuin näkyy ja vielä vähän pidemmälle." Ihan kunnon kävelyreissu siitä tulikin.

Tien päässä, pienellä Mäntysaarella sijaitsevaa Neljän Tuulen Tupaa isännöi Mannerheim vuosina 1927-1933. Carl Gustaf Mannerheim osti Pienellä Mäntysaarella sijaitsevan kahvilan vuonna 1927; hänellä itsellään oli kesähuvila viereisellä Isolla Mäntysaarella. Hän muutti Café African nimen Neljän Tuulen Tuvaksi ja sisustutti ravintolan ranskalaiseen maalaistyyliin.

Kahvilan herkulliset leivokset tehdään paikan päällä ja maisema on hieno. Myös raparperimehu oli Leijonan mieleen.

 
Pihapöydät ovat kyllä aika jännät. Kuin Domino-keksejä. Hauskuutta. Takaisin Leijona kävelee kävely- ja pyörätietä, joka kulkee läpi Hangon rantojen ja rantaluonnon.

Se käy huoneessaan lepäämässä hetken ja palaa takaisin Itäsatamaan. Pitsiverhojen välistä tarkasteltuna ilta on kaunis ja lämmin. Jopa trooppinen.

Leijona päättää syödä hampurilaisen ja suuntaa merihenkiseen Pirate-ravintolaan. Kerrassaan maistuvaa.

Seuraavana aamuna Leijona suuntaa merelle. Tottakai. Hankohan on mitä merellisin kaupunki. Itäsataman Kuningattaren laiturista se lähtee M/S Summersealla kohti Bengtskärin majakkaa.

Meren pinta on vihreän puuron peitossa. Sinilevää on paksuina lauttoina kaikkialla.

Hei, majakka näkyvissä! Eikä mikä tahansa majakka, vaan pohjoismaiden korkein ja Suomen suurista majakoista viimeisimpänä rakennettu Bengtskär. Bengtskärin majakka sijaitsee Turun saaristossa Saaristomerellä noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen.
 
Joulukuussa 1906 käyttöön otetun Bengtskärin majakan graniitti on louhittu majakkaluodolta. Enimmillään 1920- ja 30-luvuilla majakan asukasmäärä oli 32 henkilöä. Vuonna 1968 majakka automatisoitiin ja majakanvartijoiden virat lakkautettiin. Majakan jäätyä autioksi ja kylmilleen se alkoi vähitellen mennä huonoon kuntoon. Pysäyttäkseen rappeutumisen ja vahingonteon merenkulkuhallitus päätti vuonna 1985 antaa majakan vuokralle sillä ehdolla että vuokralainen sitoutuu korjaamaan asuinrakennuksen ja järjestämään ympärivuotisen lämmityksen. Majakka on nykyään Turun yliopistosäätiön omistuksessa.
  
Leijona tutkii kallioita ja kallioon tehtyjä kaiverruksia. Sotilaalla on vuonna 1941 ollut ikävä rakastaan.

Majakan torniin on tietenkin kiivettävä. Huipulle johtaa 252 betoniaskelmaa. Ihan riittävästi hellepäivänä.

Majakka kohoaa 52 metriä merenpinnan yläpuolelle. Majakkatorni on perustuksesta valohuoneen alapuolella olevaan kivimuuriin 41,5 metrin korkuinen. Majakan valonkorkeus on perustuksesta mitattuna 45,8 metriä ja merenpinnasta mitattuna 50,9 metriä.

Ylhäällä valohuoneessa on hellepäivänä todella kuuma. Hiki vaan virtaa, kuin saunassa. Mutta ylös kipuaminen palkitsee. Näköala on huikaiseva.


Vielä ennen lähtöä Leijona tutustuu Majakanvartijamuseoon. Tällaista elämä majakkasaarella on ollut.

Vaikka meri oli vihreänään sinilevää, Bengtskärissä tuuli oli suosiollinen ja suojainen laguuni oli puhdas. Leijona pulahti uimaan. Vaikka ollaan ulkomerella, vesi oli mukavan lämmintä.


Jaaha, laiva jo odottaa.
 

Hanko on Suomen eteläisin kunta ja tässä on mantereen eteläisin kärki. Hanko, täältä tullaan taas.

Vielä yksi huvila, ihan pakko. Katsokaa nyt näitä ikkunoita!

Ennen kotiin lähtöä Leijona haluaa vielä kerran uimaan. Mikä olisikaan sopivampi paikka kuin Leijonalahti. Todella hyvä uimapaikka aikuiseenkin makuun. Tässä eivät polvet osu pohjaan.

Ihan viimeinen etappi Hangon matkalla on Hanko Sushi. Leijonan mieli on täynnä kokemuksia ja elämyksiä ja pian on vatsakin. Tämä lomakokemus rikkaampana on hyvä palata kotiin.

Hanko on hyvä kesäkaupunki. Tänne täytyy tulla takaisin!

***

Leijona on tehty LovelyBabyGift-ohjeella. Saman tekijän ohjeella on tehty myös Loviisassa seikkaillut Kirahvi. Leijona on tehty Schachenmayrin Catania-langasta 3,5mm koukulla ja sillä on 9mm turvasilmät. Lanka on uutuussävyä ja hyvä tiilenpunainen. Tämä leijona ei siis ole vaalea oranssi tai keltainen. Muutin vähän silmiä erilaiseksi kuin ohjeessa ja tein leijonan harjan ja häntätupsun karvalangasta. Leijona on 31cm korkea.

Muut Amigurumipajan matkat ja retket löytyvät täältä. Amigurumien matkassa voit tutustua muun muassa Haminaan, Hankasalmelle, Helsinkiin, Loviisaan, Poriin, Porvooseen, Seinäjoelle, Tampereelle ja Tukholmaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti